Syysloma päättyy

Lyhyen syysloman viimeisen päivän iloksi aurinko paistoi täydeltä terältä ja toissayönä myrskylukemiin yltynyt pohjoistuuli tyyntyi. Yö oli ollut kylmä ja metsälenkillä varjopaikoissa oli paksu kuura sekä hiukan lunta ja rakeita.

Ystävän lahjaksi antama kanerva pääsee terassilla oikeuksiinsa, kun pakkanen on lannistanut tähän saakka upeana hehkuneet syklaamit.

10 asiaa, jotka tekevät sinut onnellisemmaksi (Tekniikka&Talous)

Kymmenen yksinkertaista asiaa tekee sinut onnellisemmaksi. Niiden teho on todistettu aivomittausten avulla tieteellisesti. Useimpia voit tehdä joka päivä.
Onnellisuutta on tieteen avulla opittu mittaamaan objektiivisesti ja eksaktisti. Funktionaalinen aivokuvaus fmri paljastaa, milloin ihminen tuntee mielihyvää.
Tutkimukset ovat paljastaneet, että ulkoisten olosuhteiden osuus ihmisen onnellisuuteen on pieni. Kun tietyt perustarpeet on täytetty, esimerkiksi lottovoitto lisää onnellisuutta vain hetken ajaksi. Toisaalta myös esimerkiksi vakavan vammautumisen jälkeen tilanne palautuu nopeasti entiselleen.
Onnellisuuden ylläpitäminen on siis jatkuva prosessi. On tehtävä asioita, joista saa hyvän mielen. Social Consciousness -verkkolehden mukaan nämä asiat eivät ole kovin kummallisia. Tässä kymmenen vihjettä:

1. Harrasta liikuntaa.

Liikunta rentouttaa, lisää henkistä suorituskykyä ja parantaa kehonkuvaa silloinkin, kun tuloksena ei ole painon pudotus. Tuloksia saadakseen ei tarvitse rehkiä tuntikaupalla, vaan jo muutama minuutti päivässä voi riittää, kuten äskettäin lehdissä esitelty seitsemän minuutin treeniohjelma osoittaa.
Liikunta torjuu masennusta. Shawn Achor siteeraa kirjassaan The Happiness Advantage tutkimusta, jossa oli mukana kolme masennuspotilaiden ryhmää. Yhtä hoidettiin lääkkeillä, toista liikunnalla, kolmatta liikunann jä lääkkeiden yhdistelmällä. Kaikki kolme menetelmää auttoivat potilaita.
Kun ryhmät testattiin uudelleen puolen vuoden kuluttua, lääkkeillä hoidetun ryhmän jäsenistä 38 prosenttia oli masentunut uudelleen. Lääkkeiden ja liikunnan yhdistelmällä hoidetuista masentui uudelleen 31 prosenttia, mutta pelkällä liikunnalla hoidetuista masentui uudelleen vain 9 prosenttia.
Ihmisen ei tarvitse olla masentunut hyötyäkseen liikunnasta henkisesti. Liikunta vapauttaa onnellisuutta lisääviä proteiineja ja endorfiineja aivoissa. Tämä on todettavissa myös aivokuvauksen avulla.

2. Nuku riittävästi.

Uni vähentää ihmisen herkkyyttä negatiivisille tunteille ja parantaa keskittymiskykyä ja tuottavuutta.
Po Bronson ja Ashley Merryman selittävät kirjassaan NurtureShock, että aivojen mantelitumake käsittelee negatiiviset ärsykkeet, hippokampus eli aivokurkiainen taas positiiviset ja neutraalit muistot. Unenpuute iskee hippokampukseen enemmän kuin mantelitumakkeeseen. Unen puutteesta kärsivät ihmiset muistavat ikävät asiat paremmin kuin mukavat.
Tämä näkyy unenpuutteesta kärsivillä opiskelijoilla tehdyssä kokeessa, jossa opeteltiin ulkoa sanalistoja. Väsyneet opiskelijat muistivat 81 prosenttia ikävistä sanoista kuten syöpä, mutta vain 31 prosenttia positiivisista tai neutraaleista sanoista kutehn auringonpaiste tai kori.
The BPS Research Digest kertoo tutkimuksesta, jossa ihmiset tunnistivat kasvonilmeitä. Mitä väsyneempiä he olivat, sen herkemmin he tunnistivat valokuvien kasvonilmeistä negatiivisia tunteita kuten vihaa ja pelkoa.Nukuttuaan päivätorkut he herkistyivät tunnistamaan useammin myös positiivisia ilmeitä.

3. Muuta lähemmäs työpaikkaa.

Työmatkalla on yllättävän suuri vaikutus onnellisuuteen. Ihminen on työmatkalla kahdesti päivässä ja viitenä päivänä viikossa. The Art of Manliness korostaa, että pitkään työmatkaan ei totu eivätkä mukavampi työ tai isompi talo kompensoi pidemmän työmatkan kiroja. Työmatkan kirona on ruuhka, joka harvoin toistuu samanlaisena: joskus liikenne kulkee, joskus ei.

4. Vietä aikaa perheen ja ystävien kanssa.

Kuolinvuoteellaan ihmiset katuvat yleensä eniten sitä, että löivät perhettään ja ystäviään laimin. Sosiaaliset suhteet tekevät onnelliseksi. Tämä pätee sekä niihin, jotka viihtyvät parhaiten muiden seurassa että niihin, jotka viihtyvät myös yksin. Harvard-yliopiston onnellisuustutkija Daniel Gilbertin mukaan melkein kaikki asiat, joita haluamme tullaksemme onnellisiksi, ovat itse asiassa keinoja saada lisää perhettä ja ystäviä.
72 vuotta kestänyttä Grant Study -tutkimusta johtava George Vaillant toteaa vetäneensä 268:ää miestä koskevasta tutkimuksesta johtopäätöksen: vain ihmissuhteilla on merkitystä elämässä. Ihmissuhteiden määrä 47-vuotiaana ennustaa loppuelämän kulkua paremmin kuin mikään muu muuttuja. Erityisen tärkeitä ovat hyvät sisarussuhteet. 93 prosentilla hyvinvoivista 65-vuotiaista on ollut läheinen sisar tai veli.
Suurin hyöty sosiaalisista suhteista tulee auttamalla toisia. Terman-tutkimuksen mukaan ne, jotka auttavat, neuvovat ja huolehtivat ystävistään ja naapureistaan, elävät pisimpään ja pysyvät kauan terveinä.

5. Mene ulos.

Onnellisuus on suurimmillaan 13,9 asteen lämpötilassa, Shawn Achor väittää. Jo 20 minuuttia ulkoilua hyvällä säällä parantaa mielialaa ja muistia.
Brittiläisen Sussexin yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että luonnonympäristö teki ihmiset onnellisemmiksi kuin kaupunkiympäristö.
Amerikan meteorologien yhdistys julkaisi vuonna 2011 tutkimuksen, jonka mukaan lämpötila vaikuttaa onnellisuuteen enemmän kuin tuulen nopeus tai kosteus. Onnellisuusmaksimi on 13,9 lämpöasteen kohdalla.

6. Auta muita.

Shawn Achorin mukaan pitää auttaa toisia ihmisiä, koska silloin tulee onnellisemmaksi. Ihanteellinen määrä apua on sata tuntia vuodessa eli kaksi tuntia viikossa.
Achor kertoo 150 ihmisen tutkimuksesta, joka koski heidän äskettäisiä ostoksiaan. Eniten iloa ihmiset saivat sosiaalisista aktiviteeteista kuten konserteista tai syömisestä ulkona. Materian kuten kenkien tai elektroniikan ostaminen onnellistutti vähemmän. Prososiaalinen rahankäyttö eli rahan käyttäminen muiden ihmisten hyväksi paransi onnellisuutta.
The Journal of Happiness Studies kertoo, että myös toisten ihmisten hyväksi koituva ajankäyttö ja vapaaehtoistyö onnellistutti ihmisiä. Tätä on tutkittu muun muassa Saksassa Berliinin muurin sortumisen jälkeen. Yksi Saksojen yhdistymisen varjopuolista oli Itä-Saksassa vallinneen laajan vapaaehtoistyön mureneminen.

7. Hymyile – se lievittää kipua.

Hymyileminen saa meidät tuntemaan olomme paremmaksi, mutta vaikutus vahvistuu, kun hymyä vahvistaa positiivisilla ajatuksilla.
Michiganin osavaltionyliopiston tutkimus asiakaspalvelussa olevista ihmisistä osoitti, että pelkkä teeskennelty hymy ei auta. Jos ihmiset viljelivät myös positiivisia ajatuksia ja esimerkiksi haaveilivat etelänlomasta tai lapsensa menestyksestä, heidän olonsa parani eikä tuottavuus vähentynyt.
PsyBlogblogin mukaan hymy valpastuttaa ja auttaa selviämään älyä vaativista tehtävistä. Hymy lisää mielen joustavuutta ja kykyä ajatella kokonaisvaltaisesti takertumatta yksityiskohtiin.

8. Suunnittele matkaa, mutta älä lähde heti.

Matka tai loma tuo suurinta tyydytystä suunnitteluvaiheessa, kun odotukset ovat korkealla, kertoo Applied Research in Quality of Life. Tutkimuksen mukaan lomanodotus onnellistutti kahdeksan viikkoa. Loman jälkeen useimpien ihmisten onnellisuus vajosi nopeasti perustasolle.
Shawn Achor puuttuu tähänkin. Hän on löytänyt tutkimuksen, jonka mukaan ihmisten endorfiinitaso nousi 27 prosentilla, kun he vain ajattelivat katselevansa suosikkielokuvaansa.
jos lähiaikoina ei ole tilaisuutta lomailla, Shawn Anchor käskee tekemään jonkin merkinnän kalenteriin myöhemmin, kuukauden tai vaikka vuoden päähän. Silloin voi tarpeen vaatiessa muistuttaa itseään edessä olevasta hauskuudesta.

9. Meditoi – johdota aivosi uudelleen onnellisiksi.

Meditoinnin on monessa yhteydessä todettu parantavan keskittymiskykyä, rauhoittavan ja tekevän ihmisen onnellisemmaksi.
Massachusettsin General Hospital-sairaala teki aiheesta tutkimuksen. 16 henkilön aivot kuvannettiin ennen ja jälkeen kahdeksanviikkoisen mindfulness-meditaatiokurssin. Tutkimus on julkaistu Psychiatry Research -lehden tammikuun numerossa. Kuvien mukaan meditaatio kasvatti niitä aivojen osia, jotka hallitsevat myötätuntoa ja tietoisuutta, ja kutisti stressiin liittyviä aivoalueita.
Meditoinnin on väitetty olevan tehokkain yksittäinen tapa lisätä onnellisuutta. Säännöllinen meditointi jopa muuttaa aivojen rakennetta pysyvästi luomalla neuronien välille uusia yhteyksiä, jotka tekevät ihmisestä onnellisemman.

10. Ole kiitollinen.

Kiitollisuus lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Kannattaa vaikkapa kirjoittaa muistiin asiat, joista voi olla kiitollinen. Hyviä asioita kannattaa jakaa puolison ja ystävien kanssa ja kiittää, kun saa toisilta apua.
The Journal of Happiness studies julkaisi tutkimuksen, jossa 219 ihmistä kirjoitti kolmen viikon aikana kolme kiitoskirjettä. Kirjeiden kirjoittaminen lisäsi heidän onnellisuuttaan ja vähensi masennusoireita.
Viimeiseksi Social Consciousness väittää, että vanheneminen tekee onnellisemmaksi. Useimpien ihmisten onnellisuustaso kasvaa keski-iän jälkeen. Tutkijat väittelevät siitä, miksi näin tapahtuu. Vanhemmat ihmiset muistavat paremmin onnelliset kasvot ja onnelliset tilanteet. He hakeutuvat mielialaansa parantaviin tilanteisiin luonnostaan, välttävät ikävää seuraa ja osaavat luopua tavoitteista, jotka eivät näytä toteutuvan.

Lokakuussa syksy tiukentaa otettaan

Lokakuussa syksy tiukentaa otettaan. Elokuun lempeästi pimenevät illat muuttuvat yhtäkkiä synkäksi kaikennieleväksi mustaksi ja syyskuun pisaroivat sateet kylmenevät ytimiä myöten hytisyttäviksi. Tänä vuonna lokakuussa on riittänyt kuitenkin yllin kyllin valoa ja sadepäivät ovat jääneet vähäisisiksi. Pakkasöitä on ollut vasta muutamia. Kuulaus on saanut esiin uskomattoman kirkkaan värityksen puissa ja pensaissa.

Aivan syyskuun lopulla minulla oli onni päästä matkaan ja Tallinnaan. Vanha kaupunki on ihana paikka. Voisin viettää siellä vaikka kuinka kauan kävellen kujilla ja poikkeamalla käsityöläisten puoteihin.

Laiva seilasi Ruotsin lipun alla.

Kahvila Chocolats de Pierre (Vene tn 6). Kodikas levähdyspaikka,hyvää kahvia ja kertakaikkisen herkullista suklaata.

Maisa 6.10. syysauringon lämmössä.

10.6. sadepäivä.

12.10. koulun teemapäivän huipennus oli kollegan Ruotsin juhlaperinnepajan hapansilakkamaistiaiset.

Metsäretkellä kaupissa koko perheen voimin.

Syyslomaa odotin jo lähes epätoivoisena. Sekä koeviikot, lauantaikoulupäivä että uuden jakson aloitus osuivat kolmipäiväisen syysloman alle. Olin siis yhdeksän päivän työputken jälkeen melkoisen uuvuksissa loman viimein alkaessa. Synkkyys alkaa väsymyksen myötä valua työhön liittyviin ajatuksiin. Yritän olla antamatta niille valtaa, mutta hiljaa ja kärsivällisinä väijyvät pedon lailla tummat mielialat jossakin taustalla odottaen tilaisuuttaan. Yritän pitää ne loitolla muistelemalla mindfulness-oppeja: "mindfulness - tietoinen hyväksyvä läsnäolo - tarkoittaa tietoisena olemista, läsnäoloa siinä mitä kunkin hetken todellisuus sisältää. Olemalla hyväksyvästi ja tietoisesti läsnä koemme elämämme sellaisenaan, antamatta ajatustemme viedä meitä jonnekin, minne emme edes halua mennä. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo voi myös vapauttaa meidät vatvomisen ja loputtoman "tekemisen" ansoista, automaatioista, jotka vangitsevat meidät jatkuviin toistoihin ja estävät meitä olemasta hetkestä hetkeen läsnä omassa elämässämme." Osaaminen on vielä kaukana - hyvä kuitenkin, että edes pyrkii kohti parempaa, eikö niin.

Tyttäret yllättivät: kotona oli heidän itse leipomansa herkullinen kardemummakakku odottamassa.

Osa puista on jo lehdettömiä, osa vasta vaihtaa juhlatamineita ylleen.

Kahiseva lehtimatto puistossa.

Syyslomalla esikoistytär lähti matkaan omien ystävättäriensä kanssa ja minä suuntasin kahden yön hotellilomaselle Helsinkiin nuorimmaisten kanssa. Lapset saivat suunnitella tekemistä. Torstaina aloitimme pääkaupungin riemut: Tropicariossa on aina hauskaa ja mielenkiintoista käydä. Sen asukkaat, käärmeet, liskot, tarantulat ja skorpionit, ovat kauhistuttavan hurmaavia.

Perjantai koitti räntäsateisena ja harmaana. Pohjoinen tuuli tempoili lehtiä puista ja piiskasi sadetta kasvoihin, kun kävelimme juna-asemalle. Heureka oli meluisa ja levoton, liika väenpaljous esti keskittymisen mihinkään, kun hermostuneesti edestakaisin vellovat lapset kävivät nykimässä ja tempomassa kaikkea pysähtymättä oikeasti tutkimaan mitään ja jatkuva jonottaminen oli työlästä. Omat lapseni eivät viihtyneet tiedekeskuksessa kovinkaan kauaa. Näyttelyt yritimme kuitenkin kahlata jotenkuten läpi: perusnäyttelyissä oli paljon tuttua, Mars-aiheinen näyttely oli täysi, hiukan sekavasti hahmottuva ja vaikeaselkoinen, mielenterveysaihe oli suunnattu ehkä enemmän aikuisille. Jopa ruokailu Heurekan ruokalassa kävi korviin ja hermoihin: tönimistä, hirveä meteli, säntäilyä, ahtautta ja kouluruokaa. Parhaita taisivat olla rottakoripallo-ottelu ja soluista kertova planetaarioesitys.

Palasimme etuajassa Helsinkiin, räntäsade oli loppunut ja sää muuttunut taas kauniin kuulaaksi, hemmottelimme itseämme hiukan kahvilassa ja päätimme lähteä tutustumaan taiteeseen. Ateneumin sulkeutumisaika oli jo lähellä, joten suuntasimme Kiasmaan. Itse en ole nykytaiteesta aiemmin kovin paljon ymmärtänyt, mutta lapset innostuivat. Ja kuinka erilaista olikaan katsoa teoksia lasten silmin. Heidät otan oppaakseni seuraavallakin kerralla. Toive siitä, että kävisimme taidenäyttelyissä uudestaankin, esitettiin hyvin painokkaasti. Huikean hieno taidekokemus. Kiasma Hits esittelee nykytaiteenmuseon klassikoita. Kaikenlaista jännää löysimme: tyhjän huoneen, josta löytyi tunnustelemalla kylmistä betoniseinistä lämpimiä kohtia, kammottava puhuva pää, hirmuinen urkupilleistä tehty pauhaava valas, omituisia videoteoksia, hauskoja ihmishahmoisia patsaita jne. Parasta oli kai silkkinauhoista tehty suuri teos, jonne sai kävellä sisään.

Purjelisko.

Afrikkalainen krokotiili.

Rento hetki Kiasman leposopessa.

Kiasman kirjakaupan mietelausemagneetteja.

Ensilumi Hämeenlinnan asemalla.

Junapuuhaa: vuosi sitten Islannista ostetusta Lopi-langasta alkaa muotoutua viimeinkin tumput.

Syksyn kuvasatoa elo-syyskuulta.

Lähipellon rusakot aamunkajossa elokuun loppupuolella.

Käpy lepäilee aurinkoisella nurmella.

Sammalmatto.

Kotipihlaja.

Kaupungin maisemapelto kukki Turtolassa elokuun lopussa. Kukkien hakijoita oli runsain mitoin ja pellon toinen helpompikulkuinen pää muuttui rujoksi, kun jäljelle jäivät törröttämään vain puolitoistametriset kukattomat varret.

Etuterassi sai lumihiutaleiden tilalle murattien seuraksi syklaameja. Ne ovat kukkineet yöpakkasista huolimatta upeasti ja ovat täydessä loistossa yhä nyt lokakuun puolivälissä.

Kuiva ja aurinkoinen syksy toi tullessaan kaikkien aikojen väriloiston. Vaahtera juhlapuvussaan syyskuun puolivälin tienoilla.

Maisa syysauringossa.

Ystävättären syntymäpäivillä Keuruulla syyskuun puolivälissä.

Onnittelukukkaset löytyivät matkan varrelta.

Lenkkeillen frisbeegolfaamaan - matkalla oli muitakin menijöitä, minne lie määränpää.

Sieniä tunnistettiin: tässä suurella varmuudella joko kohtalaisen hyvä ruokasieni tai vaarallinen myrkkysieni. Intoa oli siis huomattavasti enemmän kuin taitoa.

Ranta odotti uimareita kuutamouinnille.

Syyskuun loppu.

Valoa pimeneviin iltoihin.

Syksyn viimeiset ruusut.