Matkalla Keski-Euroopassa, osa 3 (Bryssel)

Maanantaina 14.7. jätimme taaksemme Pariisin ja lähdimme ajamaan aurinkoisessa säässä kohti Belgiaa ja Brysseliä. Pysähdyimme lounastamaan Lilleen, hurmaavaan kaupunkiin. Söimme ulkona Coq Hardi -nimisessä ravintolassa La Place du Général-de-Gaulle -aukiolla.

Ravintolan lähellä oli ison vanhan rakennuksen sisäpihalla hauska kirpputori. 

Lyhyen pysähdyksen jälkeen matka jatkui edelleen. Yllättävä huomio oli, että heti Belgiaan tultuamme teiden kunto muuttui huomattavasti huonommaksi ja Ranskassa niin sileä ajorata muuttui kuoppaiseksi heti valtakuntien rajalla. Brysselin liikenne oli kaoottista ja hektistä. Olimme varsin iloisia, kun saimme pysäköidä auton pariksi päiväksi ja siirtyä jälleen käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Julkinen liikenne tuntuikin hyvin organisoidulta: bussit, metrot ja ratikat toimivat hyvin sujuvasti.

Viimeinen majapaikkamme B&B Brussels Bed and Toast löytyi todella vilkkaan ja monimutkaisen kiertoliittymähässäkän jälkeen rauhalliselta Rue Henri Chomé
-kadulta. Ystävällinen romanialainen Mihaela-emäntämme osasi englantia varsin sujuvasti. Keskustelimme hänen kanssaan paitsi tietenkin käytännön järjestelyistä myös Euroopan tilasta ja Romanian menneisyydestä hirmuvaltiaan alaisuudessa. Molempina aamuina meillä oli aamupalalla myös seuraa: ensimmäisenä aamuna herra Liettuasta ja toisena Lontoosta. Molemmat tuntuivat olevan Bed and Toastin kanta-asiakkaita, jotka käyvät työnsä vuoksi säännöllisesti Brysselissä. Huone oli ihan siisti, kolmannessa kerroksessa ja kerroksen yhteiskäytössä oleva wc-kylpyhuone vaikutti hiljattain remontoidulta.

Näkymä majapaikan ikkunasta.

Pian majoittauduttuamme lähdimme tutkimaan kaupunkia. Ajoimme bussilla päärautatieaseman tuntumaan ja etsimme paikan, josta voimme ostaa turistiliput julkisiin kulkuneuvoihin. Sitten ryhdyimme tutkimaan vanhan kaupungin saloja. Kävelimme Grand Place -aukiolle ja sieltä Manneken Pis -patsaalle, Les Galeries Royales Saint-Hubert -ostoskujalle, maistelimme vohveleita ja olutta ja nautimme tunnelmasta.

Tiistaina 15.7. lähdimme jälleen liikkeelle heti aamupalan jälkeen. Ensimmäinen tavoite oli löytää kuninkaallinen puisto ja kuninkaanlinna. Puisto oli yllättäen jokseenkin mitätön. Jatkoimme matkaamme kohti sarjakuvamuseota, joka sitten yllättikin positiivisesti.

Kuninkaanlinna.

Toisen maailmansodan viiden tuntemattoman sotilaan hautamuistomerkki Colonne du Congrés leijonineen.

Sarjakuvamuseoon, Centre belge de la Bande dessinée tai Belgisch Centrum voor het Beeldverhaal tai The Belgian Comic Strip Center, ihan kuinka vain, oli kerätty paljon tietoa juonen rakentamisesta ja piirtämisestä tyylilajeihin ja tunnettuihin belgialaisiin sarjakuvasankareihin asti. Rakennus oli kaunis ja näyttely hyvin rakennettu. Näyttelyn jälkeen pikainen spaghettilounas läheisessä spaghettiravintolassa (listalla siis vain erilaisia ja -kokoisia spaghettiannoksia) ja eteenpäin.

Iltapäivällä lähdimme etsimään Cinquantenaire-puistoa ja Autoworld-museota, EU-hallintokortteleita sekä Atomium-rakennusta. Atomiumiin emme päässeet sisälle, sillä se oli sulkenut ovensa siltä päivältä jo tuntia ennen kuin ehdimme sinne. Lopuksi menimme vielä suklaaostoksille katetulle Les Galeries Royales Saint-Hubert -ostoskujalle.

Keskiviikkona 16.7. pakkasimme jälleen kerran kaikki tavarat autoon ja ajoimme läpi todella upeiden maisemien takaisin Hahnin lentokentälle. Pääsimme jopa kiemurtelemaan serpentiiniä ylös Moselin laaksosta ajettuamme ensin viininviljelysmaiden läpi ja Bernkastel-Kues -kylän ohi. Kylä näytti houkuttelevalta. Sinne ehkä viinimatkalle jonakin päivänä?

Mosel

Viiniviljelmiä auton ikkunasta kuvattuna

Uskollinen pieni kulkupelimme

Matkalla Keski-Euroopassa, osa 2 (Pariisi)

Torstaina 10.7. Keski-Euroopan valloituksemme oli edennyt Metzin, Luxemburgin, Verdunin, Strasbourgin ja Troyesin kautta kohti Pariisia. Ajoimme aamupäivällä halki peltomaisemien ja loppumatkasta käsittämättömän monimutkaisia ja ruuhkaisia Pariisin kehäteitä pitkin Versaillesiin. Pääsimme sisään palatsiin kohtuullisen jonottamisen jälkeen ja ryhdyimme urakoimaan taideaarteita. Puutarhat kolusimme sisätilojen jälkeen. Pettymykseksemme kaikki suihkulähteet olivat kuivia.

Illalla lähdimme suunnistamaan kohti hotellia. Kehäteillä oli yhä hurja ruuhka ja paikoin liikenne vaikutti jopa kaoottiselta, kun nelikaistaiselle moottoritielle rampeista pyrkivät tunkeutuivat häikäilemättä seisovien jonojen ahtauteen.

Majapaikkamme oli seuraavat neljä yötä Adagio Marne la Vallée Val D'Europe -huoneistohotellissa. Saimme asuttavaksemme ihan mukavan kahden huoneen ja keittotilan muodostaman asunnon. Alkuasetelmaa himmensi hiukan huoneiston rikkinäinen lukko, joka ei suostunut toimimaan avainkortilla. Henkilökunnan yleisavaimella se kyllä toimi. Ensimmäisenä aamuna saimme selvittää vikaa korjausmiehelle - ranskaksi.

Perjantaina 11.7. aamutoimistamme suoriuduttuamme lähdimme etsimään juna-asemaa ja hankkimaan kolmen vuorokauden turistilippua julkisiin liikennevälineisiin. Onnistuimme aikeissamme ja hyppäsimme RER A -junaan. Matka Louvren tietämille kesti puolisen tuntia. Käytimme päivästä hyvän tovin jälleen taideaarteiden tutkimiseen.

Kun olimme suoriutuneet Louvresta, lähdimme patikoimaan Tuileries-puiston, Place de la Concorden kautta ja Avenue des Champs-Élysées -katua myöten kohti Riemukaarta. Pääkatu oli valmisteltu maanantain kansallispäivää varten: trikolorit liehuivat ja kadun varteen oli rakennettu barrikadein eristettyjä katsomoita. Kun maisemat oli Riemukaarelta käsin ihmetelty, palasimme hotellille melko uupuneina - turistin homma kun ei ole mikään kevyt tehtävä.

Lauantaina 12.7. aloitimme urakointimme La Défenceltä. Sieltä jatkoimme Trocadéro-puiston ja Pont d'Iéna -sillan kautta jonottamaan Eiffelin torniin. Jonotimmekin hyvän tovi, mutta lopulta pääsimme kaksien turvatarkastusten jälkeen hissiin ja katselemaan maisemia. Sää oli onneksi sillä hetkellä melko selkeä.

Seine.

Maisema Eiffelin tornista.

Eiffelin jälkeen ihmettelimme vielä Notre-Dame -katedraalia päällisin puolin, kävimme lasten toiveessa Hollister-vaateliikkeessä ja ehdimmepä vielä kummastella Pompidou-keskuksenkin ulkoasua. Askelia kertyi jälleen mukavasti vaikka ahkerasti ajelimme myös metrolla.

Notre-Dame, jonka pihassa oli juuri päättynyt joku tapahtuma.

Pompidou-keskus

Sunnuntaina 13.7. oli harmaatakin harmaampi sadesää. Toteutimme lapsille luvatun (tai no, kiinnostihan se minuakin) kierroksen hotellin lähellä sijaitsevaan factory outlet -kylään La Vallée Villageen. Huippubrändejä oli liikkeissä edustettuna runsas sata. Jokainen lapsi teki jonkin löydän ja sai itselleen tuliaisia.

Veimme ostokset hotellille ja lähdimme viimeiselle RER-junamatkalle kohti keskustaa. Vielä oli urakoitavana Luxemburgin puisto, Sacré-Cœur (Pyhän Sydämen basilika) Montmartrella, vanhin olemassa oleva Seinen ylittävä Pont Neuf -silta ja Montparnasse-torni, jonne oli niin korkea hissilipun hinta, että päätimme jättää kuitenkin käymättä, koska näköalatorneja oli jo takana muutamia. Sattumoisin myös muuta mielenkiintoista osui reitille: Chateau Rougen alue, jota kutsutaan Pariisin pikku Afrikaksi, Saint-Sulpice-kirkko, joka on Pariisin toiseksi suurin kirkko, sekä autio Samaritaine-tavaratalo.

Saint-Sulpice -kirkon aukion suihkulähteet.

Illalla palasimme hotellille, pakkasimme ja valmistauduimme jatkamaan aamulla matkaamme kohti Brysseliä ja reissun viimeistä majapaikkaa.

Maanantaiaamulla 14.7. vietimme tovin katsellen televisiosta Ranskan kansallispäivän paraatia jo tutuksi käyneissä maisemissa Riemukaarella ennen kuin hyppäsimme monen päivän tauon jälkeen uskollisesti palvelleeseen vuokra-autoomme ja suuntasimme vielä kerran Pariisin kehäteille, jotka olivatkin yllättäen lähes autiot. Taisivat kansalaiset viettää kansallista vapaapäiväänsä vastanottimien ääressä.