Pitkästä aikaa täällä! Miehen loma-aika heinäkuussa mennä hurahti hurjan nopeasti ja sitten alkoikin elokuu ja työt ja ajankulu vain kiihtyi. Kännykälle on onneksi dokumentoitunut kaikenmoisia kesämuistoja kesäretkistä sadonkorjuuseen ja aurinkoisista päivistä elokuun pimeneviin iltoihin.
Heinäkuun lopulla teimme koko perheen aurinkoisen retken Helsinkiin. Lapset pääsivät koko päiväksi Linnanmäelle ja minä kiertelin Miehen ja koiran kanssa kaupunkia. Aloitimme Seurasaaresta. Lounastimme herkulliset lohisopat saaren vanhassa perinteikkäässä ja koiraystävällisessä ravintolassa.
Jatkoimme kierrosta Gallen-Kallelan museoon. Näyttely ei ollut kummoinenkaan, mutta päiväkahvit maistuivat Tarvaspään kahvilan terassilla.
Seuraavaksi ajelimme ihastelemaan Sibeliuksen puistoa Töölöön ja kauhistelemaan haisevaa, roskaista ja leväistä, merenrantaa. Kahvila Regatta, hupaisa punainen mökkipahanen meren partaalla kaoottisine, tupaten täysine "terasseineen" (oikeastaan sekalainen kokoelma pöytia ja tuoleja taivasalla Merikannontien ja meren välisellä kapealla kaistaleella), tarjosi hetkeksi paikan auringossa.
Haettuamme lapset huvipuistosta, lähdimme majapaikkaamme kohti. Vietimme yön Katajanokan vankilan vankkojen muurien ja paksujen kivieseinien sisällä. Oikein miellyttävän rauhallinen tapa viettää yö pääkaupungin hulinassa. Saatuamme tavarat huoneisiin lähdimme vielä kävellen kohti päivällispaikaksi valikoimaamme Cafe Ursulaa, jonka terassille nelijalkaisetkin ovat tervetulleita. Kävelimme puolivalmiin Helsinki Altaan ohi, Kauppatorin poikki ja Vanhan Kauppahallin editse Tähtitorninvuoren puistoon, sen läpi kohti Kaivopuistoa ja ruokapaikkaa. Perille patikoituamme saimme todeta keittiön menneen jo kiinni. Kännykältä siis Tassut kartalla -palveluun etsimään koiraystävällisiä ravintoloita, joissa vielä yhdeksän aikaan tarjoiltaisiin ruokaa. Lungi löytyi kohtuullisen kävelymatkan päästä.
Kohtalaisesti nukutun yön ja perusteellisesti nautitun aamupalan jälkeen lähdimme Maisa-koiralle tarpeelliselle aamulenkille pitkin Katajanokan katuja. Päädyimme Uspenskin katedraaliin. Minä jäin koiranvahdiksi ulkopuolelle, muu perhe meni katselemaan kirkkoa sisältä.
 |
| Vankilanmuurien sisällä kasvoi jos jonkinlaista hyöty- ja koristekasvia viljelylaatikoissa. |
Viljelypalstalta alkoi yhtäkkiä tulla monenlaista satoa. Perunat yllättivät meidät, porkkanoita on rouskuteltu monenkokoisina harvennusten jäljiltä, kesäkurpitsoita olemme päässeet maistamaan ja todella makeita punajuuria. Herukoita ja herneitä ja kehäkukkia ja unikoita.
Pyöräilemäänkin ehdin. Ajelin Arboretumin kautta entiselle työpaikalleni katsomaan sen purkutyömaata. Surullista, että rakennukset voidaan saattaa siihen jamaan, että mikään muu kuin purkaminen ei enää auta. Työmaa oli viivästynyt asbestilöytöjen vuoksi. Mahdettiinkohan rakennusjätettä tutkia, mitä kaikkea muuta siellä mahtoikaan muhia.
