Ekoteko ja muita sattumuksia

Syntymäpäiväni osui talvilomaa edeltävälle viikolle. Huomasin yhtäkkiä olevanikin nyt juuri niin vanha kuin ensimmäisessä työpaikassani Kaistisella peräpenkin pojat arvelivat minun olevan vuonna 1994. Nopeasti ovat vuodet vierineet ja paljon on vuosiin mahtunutkin: kymmenen vuotta virka ja kaksi kotia Helsingissä, yksi koti Tuusulassa, peräti kolme kotia Tampereella ja virka naapurikunnassa jo yli kymmenen vuotta, mies, lapset, lasten koulut ja harrastukset, lemmikkejä, ystäviä ja muita mukavia ihmisiä, matkojakin. Tällä hetkellä tuntuu ajoittain, että oma elämä on pakattu varaston perälle odottamaan uusia aikoja ja suoritan muiden aikatauluja viikosta toiseen. Ajoittain toki pääsen karkuun pieneksi hetkeksi. Vaikkapa marttailemaan helminauhan tai jumppaamaan.

Talviloma alkoi juhlatunnelmissa, kun ystäväni mies vietti 50-vuotisjuhliaan Tikkakosken upseerikerholla. Löysin uuden juhlamekon pikkurahalla ja kävin tapauksen kunniaksi kampaajalla. Yövyimme Miehen kanssa kahden hienossa viiden tähden hotellissa. Lapset olivat ensimmäistä kertaa keskenään kotona yötä. Tai no, eivät keskenään, sillä Kaksosilla oli molemmilla yökyläkamu. Juhlat olivat leppoisan mukavat.

Näkymä Jyväsjärven suuntaan hotellihuoneen ikkunasta Jyväskylän Lutakossa.

Hiihtoloman säät suosivat ulkoilua. Tulipa tehtyä useampia pitkiä kävelyjä koiran kanssa, myös lempimaisemissa Pyynikin rannoilla sillä aikaa kun muu perhe luisteli Koulukadun kentällä.

 Nekalan siirtolapuutarhojen tunnelmaa auringonlaskun aikoihin maaliskuun alussa.

Hiihtolomaan mahtui myös toinen (ja kolmas) synttäripäivä, sillä Miehen äiti täytti 80 vuotta ja sitä pääsimme juhlistamaan kahteen kertaan: oikeana päivänä, kun olin keittiöapulaisena  päivänsankarin omille ja edesmenneen miehensä sisaruksille järjestämissä juhlissa ja sitten muutaman päivän kuluttua, kun me miniät järjestimme yhdessä talkoillen juhlat poikien perheille. Komea joukko meitä jälkipolvea olikin koolla! Kolmisenkymmetä henkeä, kun paikalla olivat yhtä lukuun ottamatta pojat, kaikki neljä miniää, 15 lastenlasta, joista useilla jo avio- tai avopuoliso, sekä yksi laspsenlapsenlapsi.

Kulttuuriakin talvilomaan mahtui. Elokuva Tanskalainen tyttö (koskettava) ja taidekierros Tampereen taidemuseossa. Ohjelmistossa oli maalauksia teemalla Välimeren valoa (esittävä taide on minun makuuni) ja Muumilaakson teokset (sydämessäni on aina erityisen lämmin sopukka Muumeille). Hiihtoloman jälkeen taide-elämykset jatkuivat elokuvalla A Big Short (tylsin elokuva pitkiin aikoihin) ja Sugar - Piukat paikat -musikaalilla (yllättävän hauska). Lisäksi ystäväni houkutteli minut mukaan katsomaan Tampereen elokuvajuhlien palkittujen lyhytelokuvien näytöstä.

Ja voi ihanuutta, minulla on nyt uusi tuulikaappi! Mies teki sen! Kuinka paljon mukavampaa voikaan olla tulla kotiin siistin eteisen kautta.

Tällä viikolla lämpötilat kipusivat parina päivänä jo kymmeneen asteeseen ja löysin saman tien takapihalta ensimmäiset lumikellot kurkkimassa arasti lumesta. Aurinko lämmittää jo selkeästi ja jo toisena aurinkoisena päivänä lumikelloilla oli lumeton läikkä ympärillään. Kevät on täällä!

Tein tänään ekoteon. Olen pitänyt erilaisia satunnaisia kokouksia kollegoille omassa luokkatilassani, joka sijaitsee koulutalon sivusiivessä vanhassa opettajien asuntolassa. Luokan viereisessä tilassa minulla on oma pieni keittiö. Olen tarjoillut kahvia pahvimukeista, mutta pari päivää sitten päätin, että hankin keittiöön oikeat kahvikupit. Löysin ihanat siniset kupit asetteineen Nekalan kierrätyskeskuksesta. 12 kuppia asetteineen maksoi vain 3 euroa. Leipälautasia en vielä löytänyt, mutta se ei liene vaikea tehtävä.

Huomenna on palmusunnuntai ja kevätpäivän tasaus.