Eteläpuisto

Kevät on tullut hiipimällä. Tuttavat ovat jo raportoineet kevään merkkejä - leskenlehdet, sinivuokot, krookukset ynnä muut on jo bongattu - mutta minä en ole vielä nähnyt juuri muuta kuin sentin korkuisen krookuksen nysät kurkistamassa varovasti perennapenkin mullasta. Monta niitäkään ei ole, sillä myyrät tekivät selvää suurimmasta osaa sipuleita jo syksyllä. Yllätys perennapenkistä kuitenkin löytyi, kun katkoin pionien kuivuneet varret ja siirtelin hiukan kuivuneita lehtiä sivuun: jouluruusu oli tehnyt kaksi kukkavanaa. Olen saanut tuon jouluruusun joltakulta lahjaksi jo vuosia sitten ja istuttanut sen keväällä aidan viereen pihlajan juurelle. Sieltä se nyt nousi jo toisen kerran ilahduttamaan.

Huomenna olisi äänestyspäivä eikä minulle ole vielä aavistustakaan, ketä äänestäisin. Pari tärkeää kysymystä etsivät vielä sellaista puolustajaa, joka menisi melkoisella varmuudella läpi. Toinen on koulujen resurssit ja toinen Eteläpuisto. Jälkimmäinen on merkki laajemmastakin näkemyksestä kaupungin kehittämisessä kuin vain tuo puistoalueen säilyttäminen tai pilaaminen rakentamalla. Toivoisin kovin Tampereen päättäjillä olevan viisautta säilyttää keskustassa asuvien kaupunkilaisten mahdollisuus ulkoilu- ja virkistysalueeseen. Voi kunpa asuntorakentaminen ja maan tehokäyttö rajoitettaisiin Koulukadun, Eteläpuiston, Tampereen Valtatien ja Nalkalankadun sisään jäävälle alueelle. Jospa vähempien talojen korkeutta lisäämällä voitaisiin korvata rakennusten suurempi määrä. Tuolta joka tapauksessa täyteen rakennettavalta Nalkalan alueelta katoaa rakennusten alle leikkipuisto ja jalkapalloiluun erinomainen nurmikenttä: niillehän olisi tilaa uudessa kaupunkilaisten vihreässä olohuoneessa Eteläpuistossa.

Eteläpuisto on alunperin rakennettu jo vuosien 1915-1929 aikana muotopuutarhaksi. 1950-luvulla sinne pystytettiin Osuuskuntapatsas. Eteläpuisto on erottamaton osa vihervyöhykettä, joka jatkuu Näsijärven rantamaisemista Näsinpuistosta Hämeenpuistoa pitkin Pyhäjärven rantaan saakka. Se on keskustan viimeinen rakentamaton ranta, sillä Näsijärven rannat rakennetaan tiiviisti täyteen kerrostaloja aina Naistenlahdelta Lielahden perukoille asti. Ranta-Tampellaan, Santalahteen ja Hiedanrantaan nousee kalliita kerrostaloasuntoja hurjalle määrälle ihmisiä. Ja koska Näsijärven puoleiset rannat rakennetaan ja asvaltoidaan, olisi erityisen tärkeää säilyttää ranta ja puistoalue Pyhäjärven puolella.

Ei kaikkia kaupunkilaisia voi kuitenkaan asuttaa pienen kantakaupungin alueelle vaikka se tiivistettäisiin kuinka täyteen asuintorneja. Kaupunki tarvitsee kunnolliset viheralueet suodattamaan pölyä ja melua. Puistot ovat kaupungin keuhkot, joilla se hengittää. Puiston tuhoaminen on järjen ja sivistyksen puutetta. Luopuisiko Pariisi Tuileries- tai Luxembourg-puistoistaan tai Lontoo Hyde Parkistaan tai Regent's Parkista? Antaisivatkohan berliiniläiset, roomalaiset tai vaikkapa prahalaiset rakentaa betonitaloja viheralueilleen?

Ilmakuvassa näkyyiso hiekkakenttä. Puiston yläosa on hoidettua puistoaluetta, mutta alaosa on jätetty joutomaaksi ränsistymään. Ehkä tahallaankin, jotta käyttämättömyyttä voidaan käyttää perusteluna rakennusmaaksi ottamiseksi

Kutakuinkin näin toivoisin täydennysrakentamisen rajautuvan. Alueella voisi olla leikkipuisto ja nurmikenttä, puita, kukkaistutuksia ja penkkejä. Sinne voisi tehdä uimarannan ja ehkä näköalakahvilan.

Tämä on pahin mahdollinen skenaario - samanlainen umpeenrakennettu ja asvaltoitu kuin Ratinan osin täyttömaalle rakennettu kallis kerrostaloslummi.

Kevennetty kaavaehdotus, joka kuitenkin pilaisi puiston. Täyttömaalle olisi tarkoitus jättää kapea nurmikaistale, jota ei voi hyvällä tahdollakaan oikeasti kutsua puistoksi.  

Jos Tampereen ja Helsingin kantakaupunkeja vertaa toisiinsa, on helppo huomata, että pääkaupungissa on vihreitä kohtia huomattava määrä. Helsingissä osataan siis ehkä paremmin arvostaa vihervyöhykkeiden mukanaantuomia positiivisia vaikutuksia.Niistä kertoi Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski Aamulehdessä 6.10.2015:

"Puistoilla on sekä henkisiä että taloudellisia arvoja

Suomessa ja muualla maailmassa tehtyjen tutkimusten mukaan puistot auttavat ihmistä elpymään ja niistä on jopa terveydellistä hyötyä.

– Miellyttävässä ympäristössä verenpaine laskee ja mielenterveys kohenee, luettelee Koski puistojen vaikutuksia.

Puistot lisäävät myös rakennusten taloudellista arvoa. Hyvän ympäristön läheisyydessä sijanti nostaa arvoa noin parikymmentä prosenttia, arvioidaan Metsäntutkimuslaitokselta.

– Kun satsaa euron puistoon, niin se tulee takaisin 6-7 kertaisena välillisinä vaikutuksina, Koski kertoo maailmalla tehdyistä tutkimuksista.

Suomessa luontoa pidetään itseisarvona, mutta ihan itsestään se ei kaupunkiin tule, Koski muistuttaa.

– Kaupungeissa luonto ja näin ollen myös puistot täytyy itse rakentaa, jotta ne kestävät kulutusta ja kovaa käyttöä."