Etäkoulua on nyt takana viisi ja puoli viikkoa. Hallinnan tunne on jossain määrin palannut, mutta miellyttäväksi tämä uusi työ ei ole kuitenkaan muuttunut. Päivät seuraat toisiaan samanlaisina. Olo on välillä kuin elokuvassa Päiväni murmelina (mainio elokuva muuten). Aamulla kello herättää 6.30. Suihku, aamukahvi, tietokoneen ääreen viimeistään 7.30. Edellisen päivän viestejä, päivän opetustuntien tarkistaminen, oppilaille linkkeinä jaettavien materiaalien haku valmiiksi, päivän työskentelyohjeet sähköiselle alustalle. Klo 10, kun luokanopettajat ovat saaneet omat aloitustuntinsa pidettyä, on minun vuoroni pitää etäopetusta eri ryhmille. Puheluita sähköisen alustan kautta, valtava määrä viestejä ja vähitellen viestilaatikko alkaa täyttyä tehtävien palautuksista (kuvista ja ääniviesteistä), joiden läpikäyntiin menee aikaa. Seuraavan päivän suunnittelua. Kahden aikoihin alkavat linjat hiljentyä ja ehtii valmistaa nopeasti myöhäisen lounaan itselle, etätöitä tekevälle Miehelle ja lapsille, jotka saavat opiskelupäivänsä päätökseen kun ruoka on valmis. Lisää töitä, koiralenkki, mahdollisesti vielä vähän töitä tai sitten television tuijotusta. Rutiinin katkaisee vain mahdollinen ruokakauppareissu. Ja sama seuraavana aamuna alusta.
Kevät on tullut ihan varkain. Säät ovat vaihdelleet vesi-, räntä- ja lumisateesta poutapäiviin, pilvisestä kirkkaaseen, erittäin tuulisesta lähes tyyneen, hytävän kylmästä lämpimään. Kevätkukat ovat nousseet loistoonsa urheasti monenlaisista säistä huolimatta, pionitkin kurkistelevat jo rohkeasti mullasta. Metsä vetää puoleensa ja olemme tallustelleet ahkerasti lähialueiden poluilla.
Sain opinnot loppuun tällä viikolla. Tai toivon niin. Viimeisen opintotehtävän ja tentin tuloksia saattaa joutua odottamaan jopa kuukauden ja sen jälkeen odotellaan todistusta. Tiukka rypistys oli opiskella 40 opintopistettä työn ohessa, myös verrattuna ihan siihen, että päätoimisilla yliopisto-opiskelijoilla vuoden vähimmäisvaatimus on 45 opintopistettä. Välillä töitä piti tehdä ihan vain pelkällä sisulla ja tahdonvoimalla puskien. Saa nähdä, pääsenkö koskaan työskentelemään erityisopettajana. Unelmana on tehdä puoliksi laaja-alaisen erityisopettajan ja englanninopettajan työtä alakoulussa. Tuon toteutuminen saattaa vaatia kuitenkin vähintäänkin työpaikan vaihdon, jos toteutuu sittenkään.
![]() |
| Tyttäret leipoivat Madeleine-kakkusia. |
![]() |
| Parhaat mokkapalat ikinä. |







Ei kommentteja:
Lähetä kommentti