Kävimme Yyterissä uintiretkellä loppukesän helteillä. Halusimme ottaa mukaamme nelijalkaisen ystävämme ja löysimme päärantaan hiukan etäämmältä rannan, jonne on luvallista viedä lemmikkejä. Koiria olikin kaikenkarvaisia ja hevosiakin useita. Tunnelma oli päärantaa rauhallisempi: juuri kyseisenä päivänä isolla uimarannalla olisi ollut hirmuinen tungos ja väenpaljous. Koirarannalle suuntaamme toistekin.
Juuri koulunalun alla houkuttelin ystävättären mukaani ihmettelemään Mänttän uutta taidekeskusta. Katselimme näyttelyt Pekilossa ja Göstassa (modernia taidetta) ja Joenniemen kartanossa (klassisempi kokoelma).
Poikani loppukesän ja syksyn innostuksen aihe on ollut geokätköily. Kaikki lähimaastojen kätköt on koluttu ja seikkailijan mieli halajaa kotikulmia kauemmas. Mies lupasi lähteä etsimään kätköä Lempäälästä Hirvi-Simunan kiven luolista. Sillä aikaa kun mies ja poika kolusivat luolia, minä retkeilin kiven lähiympäristössä sateen raikastamassa metsässä koiran kanssa ja yritin tunnistaa sieniä kännykän avulla - laihoin tuloksin. Metsäretket virkistävät kuitenkin aina, oli sitten kotiintuomisina sieni- tai marjasatoa tai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti