Koko perheemme lennähti Espanjaan Barcelonaan heinäkuun alussa. Saavuimme perille iltamyöhällä, majoittauduimme asuntoomme ja aamulla lähdimme seikkailemaan. Ensimmäinen kohde oli jalkapallopyhättö Camp Nou, vain muutaman sata metriä asunnoltamme. Mielenkiintoinen kierros: pääsimme käymään museossa, katsomossa, pukuhuoneissa ja urheilutoimittajien selostamossa.
Seuraavaksi suuntasimme vanhaan kaupunkiin, Barri Goticiin, jossa lähinnä kain käveleksimme ympäriinsä ja kävimme myöhäisellä lounaalla, ja meren äärelle Rambla del Marille, josta jatkoimme La Barcelonetan uimarannalle kahlailemaan. Kotiin kiersimme Parc de la Ciutadella -puiston ja riemukaaren kautta. Puistosta löysimme upean suihkulähteen, Cascadan, tanssipaviljongin ja iltaa leppoisasti viettäviä ihmisiä.
Toinen päivä, torstai, oli taidepäivä. Aloitimme sen jonottamalla liput Sagrada Familiaan. Jono oli pitkä, mutta eteni jouhevasti ja saimme liput klo 17.45 sisäänpääsyyn.
Lähdimme siis etsimään muita merkkejä, joita Antoni Gaudi on jättänyt kaupunkiin, eli suuntasimme Park Guelliin. Mikä merkillinen paikka! Vaikka emme pääsylippuja raaskineetkaan ostaa, oli museo-osassa ihmettelemistä ulkopuoleltakin. L'Eixamplen kaupunginosassa kävimme bongaamassa Casa Milan ja Casa Batilon. Sitten olikin aika siirtyä myöhäisen lounaan kautta Sagrada Familiaan.
 |
| Gaudin katukivet. |
 |
| Casa Mila. |
 |
| Casa Batilon. |
Sagrada Familia oli hämmentävä kokemus. Iltapäivän auringon paistoi kirkkoon lasimaalausten läpi ja pehmeän valon vuoksi tunnelma oli taianomainen. Vuonna 1882 aloitettu, mutta vieläkin pahasti keskeneräinen, rakennus on täynnä mikro- ja makrotason nähtävää. Pienen pienistä yksityiskohdista, kuten sisäänkäynnin koristelusta korkealla kaartuviin holvikattojen kaarteisiin. Ja se valo. Henkeäsalpaavan kaunista.
Gaudimanian jälkeen siirryimme toisen suuren espanjalaisen, Picasson, pariin ja kävimme hänen elämäntyötään esittelevässä taidemuseossa. Näyttely oli rakennettu hyvin ja siitä sai hyvän käsityksen äärettömän lahjakkaan taiteilijan kehityskaaresta realismista ja uusklassismista kubismiin ja surrealismiin.
 |
| Näkymä loma-asunnon parvekkeelta sisäpihalle, joka oli alakerran asukkaiden asuntopihojen sokkelo. Pyykin ripustaminen parvekkeen ulkopuolelle oli kolmannessa kerroksessa vähintäänkin jännittävää. |
Perjantaina hyppäsimme junaan ja matkustimme Montserratiin ja siellä vanhaan vaikeakulkuisessa vuoristossa sijaitsevaan benediktiiniläisluostariin, joka on perustettu 1025 ja toimii edelleen. Junamatka meni jouhevasti ja asemalta siirryimme ylös vuorelle köysiradalla, korkean paikan kammoisen painajaisella. Vuoriston nimi tarkoittaa Sahavuorta ja se kuvaa sen sahanterämäistä silhuettia.
Luostarin kirkossa on Montserratin musta neitsyt, Katalonian suojeluspyhimystä esittävä patsas, La Moreneta, jonka luokse pyhiinvaeltajat jonottavat rukoillakseen koskettaen samalla Neitsyen kädessä olevaa maailmankaikkeutta symboloivaa palloa.
 |
| La Moreneta. |
 |
| Lähikaupan viiden euron cava. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti