Kurjenmiekat

Kesä on ehtinyt kääntyä jo elokuuksi. Yöllä katselin uskomattoman suurta täysikuuta. Yöt ovat jo pimeitä. Kynttilöitä olen sytytellyt sateisten iltojen iloksi jo heinäkuun puolivälistä. Yksi lyhdyistä on lasia vailla: viime kesänä aurinkovarjo kaatui kovassa tuulessa ja lyhty parka menetti yhden ikkunoistaan. Lasiliikkeeseen on siis lähipäivinä asiaa.

Ennen juhannusta jännitin yllätysiiristen kukintaa. Nuppukääröt pitivät salaisuutensa piilossa pitkään, mutta kun kukat aukenivat, olivat ne kaiken odottamisen arvoiset. Kukkien avautuminen oli monimutkainen sarja: ensin avautuivat uloimmat lehdet kolmeksi siivekkeeksi ja niiden taittuessa alas sisemmät lehdet kurottautuivat ylöspäin.

Kukat kukkivat aikansa ja lakastuivat sitten. Leikkasin kukkavarret, mutta jätin miekanteriä muistuttavat lehdet paikoilleen. Toivottavasti kasvi selviytyy seuraavastakin talvesta ja tapaamme jälleen ensi kesänä.